torstai 12. maaliskuuta 2015

Valokuvaus

VALOKUVAUS - Normi-Päivä


Media-jakson valokuvauksen osiolla meillä oli tehtävänä ottaa seitsemän erilaista kuvaa.
  • hetken valinta
  • tallentava – dokumentti (objektiivinen)
  • löydetty – luonto (objektiivinen)
  • lavastettu – studio (subjektiivinen)
  • näkemyksellinen – tulkitseva (subjektiivinen)
  • ilmaisutekniikan valinta – valo ja varjo
  • näkökulman valinta
Sovimme, että jokainen ottaa kaikki kuvat. Yhteiseksi teemaksi valitsimme päivänkulun, jottta pystyisimme liittämään kuvat helposti yhtenäiseksi sarjaksi. Mediajaksolla ryhmämme tunnusmerkiksi muodostui tarinallisuus, ja se näkyy myös tässä työssä kuvien nimissä.
 
 

Kuvasarja Normi-Päivä

"Koirani herätti minut aamulla"
 Lavastettu - studio (Jenna)


"Elämä tuntui valoisalta"

Hetken valinta (Pekka)


"Koulussa töitä oli paljon"

Tallentava-dokumentti (Heini)


"Kotimatka toi yllätyksen"

Löydetty luonto (Pekka)


"Oli aika juhlia"


Näkökulman valinta (Jenna)


"Katsoin tulevaisuuttani silmiin"

Näkemyksellinen - tulkitseva (Pekka)


"Minne elämä minua viekään?"

Ilmaisutekniikan valinta - valo ja varjo (Heini)






Jennan kuvasarja


Tallentava-dokumentti 


Hetken valinta


Lavastettu- studio


Löydetty luonto


Näkäkulman valinta


Näkemyksellinen - tulkitseva


Ilmaisutekniikan valinta - valo ja varjo


Olen kunnostautunut aiemmin lähinnä lasten ja lemmikkien valokuvauksessa - tilannekomiikkaa tavoitellen ja päätyen heilahteneisiin ja tärähtäneisiin lopputuloksiin. Nyt tehtävän pitkä toteutusaika antoi luvan pohtia, ja miettiä tarinoita kuvien taustalla. En halunnut täysin päästää irti totutusta, halusin tallentaa kuvasarjaani elämäni kiintotähden sekä siskonpoikani varpaat muistuttamaan arjen pienistä iloista. Toisaalta esimerkiksi pullan leipomista ei ole aiemmin tullut ikuistettua, mutta nyt kuva jää minulle muistuttamaan hyvässä seurassa vietetystä sunnuntai-iltapäivästä.

Valokuvausprojektista olisin voinut saada enemmään irti laadukkaammalla välineistöllä. Tällä kertaa jouduin tyytymään kännykkäkameran voimaan, jossa mahdollisuudet rajaukseen ovat kuitenkin suhteellisen pienet. Kuvien laatu on toisaalta myös heikohko verrattuna esimerkiksi uudempien digikameroiden saati järjestelmäkameroiden avulla työstettyihin kuviin. Kuvien teemat vaativat aluksi paljonkin sulattelua, mutta sarjan valmistuttua koin valintani osuviksi. 

Kuvasarjojemme teemaksi sovittu päivän kulku toteutui minun kohdallani suhteellisen hyvin. Oma sarjani on kuvaajalleen tyypillinen: elämää ei kannata ottaa turhan vakavasti, ja pienistä iloista saattaa muodostua suuria, mikäli niille vain antaa mahdollisuuden. 

 

Heinin kuvasarja


Hetken valinta

Tallentava - dokumentti

Löydetty - luonto

Lavastettu - studio

Näkemyksellinen - tulkitseva

Ilmaisutekniikan valinta - valo ja varjo

Näkökulman valinta

Valokuvaus, ja varsinkin sen suunnitteleminen oli minulle uusi kokemus. En yleensä ota kuvia tietoisesti miettien kuvan sommittelua, valoa tai sen takana olevaa tarinaa. Tällainen tehtävä sai minut kuitenkin miettimään kuvausta ja toisaalta, huomasin välillä esimerkiksi kävellessäni koulusta kotiin, miettiväni näitä valokuvauksellisia asioita. Huomasin tämän kautta ihan uusia asioita ympäristöstäni. Sain hyviä ideoita ryhmäni muilta jäseniltä tulevaisuutta ja uusia kuvaustehtäviä ajatellen, kun keskustelimme yhdessä tehtävänannosta ja ottamistamme kuvista. 

Mielestäni tällainen tehtävä voisi sopia hyvin kouluunkin. Digitaalisten välineiden hyödyntäminen tällä tapaa kuvataiteen tunneillakin voisi mielestäni olla hyvä keino monipuolistaa tunteja ja oppimiskokemuksia. Useimmilla lapsilla on nykypäivänä puhelimissaan kamera, joten tehtävän suorittaminen voisi onnistua hyvinkin esimerkiksi kotona. 

Pekan kuvasarja



Löydetty - Luonto

Ilmaisutekniikan valinta - Valo ja varjo


Tallentava dokumentti

Hetken valinta

Näkökulman valinta

Lavastettu - Studio


Näkemyksellinen - Tulkitseva

Tällainen tavoitteellinen valokuvaus oli mielenkiinteoinen kokemus, sillä en ole ennen yrittänyt saada ympäristöstä tiettyä kuvaa, vaan olen lähinnä katsellut ympäristöä ja päättänyt sieltä komeita maisemia tai yksityiskohtia joita kuvata. Nyt kun oli oikein tehtävä kuvata tiettyjen rajojen sisällä, huomasin olevani sellainen tyyppi, joka pysähtyy kesken kävelyn ottamaan kuvan lammikosta tai puusta. Se oli sinänsä mukava kokemus.

Tehtävän pitkä suoritusaika antoi mahdollisuuden makustella ja sulatella kuvattavia teemoja ja sitten kun oikea tilanne sattui kohdalle, oli siitä helppo ottaa kuva. Monet kuvista on otettu itselaukaisimella, joten olen joutunut useaan otteeseen ottamaan kuvan, jos rajaus ei ole tyydyttänyt. Voiko silloin puhua sommittelusta, vai onko kuvat otettu sattumanvaraisesti? Minulla on kuitenki ollut mahdollisuus asettaa puhelin haluamaani asentoon. Sitäpä sopii miettiä. Oli hauskaa huomata, että kaikissa kuvissani, yhtä lukuun ottamatta, minä itse esiinnyn jollain tasolla. Niinpä päätin järjestää kuvani siten, että pikku hiljaa paljastan itsestäni enemmän. Lopulta voidaan jopa nähdä minun sisälle?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti